perjantai 18. tammikuuta 2013

32 | Manoliton hurja kiito!

Minun teki tiistaina kauheesti mieli ratsastamaan, joten päätin mennä irtotunnille. Tunti oli tasoa perusmerkki tai c-merkki, koska se oli ainoa mille mahtui :D. Olen jo jonkun aikaa halunnut mennä tosi paljon Manulla, koska viime kerrasta on jo jonkun verran aikaa. Manu on -95 syntynyt New Forest -ruuna. Luulin, että Manu olisi tosi laiska ja kankea, mutta olinkin aivan väärässä!

Aloitimme tunnin tekemällä aika pikaisen alkuverryttelyn ravissa ja käynnissä. Koitin saada Manua liikkumaan tahdikkaasti ja takajalkoj käyttäen eteenpäin. Meillä meni jonkun aikaa, että pääsimme yhteisymmärrykseen takajalkojen käytöstä. Kyllä se silti aina vähän väliä unohti ne jonnekkin laahaamaan, joten silloin muistutin vähäb raipalla pepulle. Pari kertaa tulivat mielenkiintoiset pukkiyritykset, kun ei olisi halunnu töitä tehdä. Sitten siirryimme pääty-ympyröille kun ponit olivat jo vähän vertyneet ja otettiin aika pikaiset laukat. Manu oli laukassa vähän tahmea ja kankea, varsinkin oikeaan. Kun sain pohkeet läpi ja takajalat polkemaan niin poni alkoi myödätä kaulastakin ja kulkea pyöreänä. Tällöin laukastakin tuli parempi istua. Pari kertaa laukassakin vedettiin pukki-ryntäyssarjat, mutta poni kumminkin rauhottui aina hetken päästä.

Laukkojen jälkeen me aloimme tulemaan uralla olevaa paria ravipuomia, joiden välit oli Manulle aika lyhyet. Sain koota ponia aika paljon. Ekoilla kerroilla Manu ei oikein meinannut nostella jalkoja ja oli vähän turhan pitkä. Saimme kumminkin pari tosi hyvää pätkää puomeille. Sitten tulimme samat puomit silleen, että siirsimme käyntiin puomeja ennen ja juuri ennen puomeja piti siirtää taas ravi. Tarkoituksena oli saada heti hyvä tahdikas ravi nostosta. Manu yritti aina nostoissa lähteä ravaamaan pitkänä eteenpäin, joten minun piti aina siirtymisissä olla hyvin tarkkana, että ponin ravi oikeasti lähti ylöspäin, eikä eteenpäin. Siinä puomit auttoivat tosi paljon. Tulimme näitä puomeja aika paljon ja Manu vain parani koko ajan loppua kohden. Sitten teimme aika lyhyen loppuverkan, ja annoin Manun kulkea aika reilusti eteenalas ja se alkoikin käyttämään tosi kivasti selkäänsä ja huomasi kuinka poni rentoutui koko kropan läpi.

Olin aika tyytyväinen tuohon tuntiin, se onnistui paljon paremmin kuin odotin. Manu oli aivan hiestä märkä ja hengästynyt, kun tunti loppui. Olihan se 17-vuotiaalle aika rankka tunti. Itse huomasin varsinkin alkutunnista, että könötin kauheasti. Ponin muoto oli jotenkin niin hassu, tuntui ihan että edessä ei olisi päätä ollenkaan. Paljon olisi vielä tossa istunnassa korjattavaa, mutta pikkuhiljaa se tästä paranee!!

Kuvat on ottanut Anna H.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti